Se tunne kun saa hoidettua asioita!

Olen ihminen, joka on tuudittautunut mottoon: Älä tee tänään mitään, minkä voit tehdä myös huomenna. Huonoina päivinä poden suurensuurta puhelinkammoa ja virallisten asioiden hoitaminen ei vain suju. Mutta sitten taas kun on draivi päällä, pitää ottaa siitä kaikki ilo irti ja antaa palaa. Kuten pari edellistä päivää.

Eilen otin itseäni niskasta kiinni ja hoidin viisumia varten kaiken valmiiksi. Huomenna suuntaan kulkuni Helsinkiin ja käyn hoitamassa asian loppuun.
Tänään teetin vihdoin ja viimein ekaluokkalaiselle kotiavaimen.
Tänään myös imuroin.
Soitin ja varmistin tilat kolmen viikon päästä alkavaa venäjän kurssia varten. Miksi ihmeessä sitäkin on pitänyt lykätä aina vain eteenpäin?
Soitin ja varasin itselleni silmälääkärin, vihdoin ja viimein! Pakko käydä jo kerran vuodessa kun näkö vain tuntuu heikkenevän...

Nyt pojille välipalaa ja kohti ekaluokkalaisen silmälääkäriä.