Olen yrittänyt aloittaa hieman terveempää elämää. Ei mitään tiukkoja dieettejä vaan ihan normaalia ruokaa, mutta ehkä yritän hieman katsoa laatua. Joskus hieman keventää kuten eilen. Runsas salaatti ja broileria. Muuten meillä syödään normaalin lapsiperheen tapaan; perunaa, pastaa ja kaikkia sen eri variaatioita. Kasviksia olen yrittänyt lisätä ja vähitellen se onnistuu. Jopa lasten lautasille.

Liikunnasta en halua itselleni pakkopullaa. Haluan vain nauttia siitä. En halua liikkua tai syödä kevyemmin sen vuoksi että laihtuisin (vaikka kaksi tai kolme kiloa kyllä saisi kadotakin...) vaan siksi, että oloni olisi parempi. Jotain kokonaisvaltaista hyvinvointia, mikä kuulostaakin kiitettävän mahtipontiselta tähän asiayhteyteen...

Kuva on Kauhajoelta. Sitä katsoessa tulee hieman ikävä kesää...

Tänään sain käsikirjoituksen ensimmäisen version valmiiksi. Viimeisen pisteen painaessani olo oli helpottunut, vaikka ei se työ tähän vielä loppunut. Lähetin sen muutamalle luottolukijalleni kysymyslistan kerta ja näiden pohjalta alan työstämään sitten toista versiota. Siihen saakka kummastelen tätä olotilaa kun ei ole mitään tekemistä. Tai olisihan sitä, mutta...

Sen sijaan luen (ja hoidan kaikkia tylsiä käytännön asioita, kuten uuteen viisumiin tarvittavien papereiden hankkimista ja sen sellaista...). Kotiuduttiin juuri kirjastoautolta ja kassiin tuli vakaista päätöksistä huolimatta ihan liikaa lainattuja kirjoja. Muutama kesken oleva (ainakin neljä tai viisi) löytyy vielä kotoakin. Nyt pitäisi vain päättää mitä lukisin ensimmäisenä. Andreï Makine: Vera, joka takakannen mukaan on ehdottoman rakkauden ylistys. Tai Katherine Pancol: Krokotiilin keltaiset silmät, jota olen kuullu kehuttavan hyvin paljon. Ja sitten en vain voinut vastustaa kun löysin L.M. Montgomeryn ennen suomentamattomat kirjat: Vanhan kartanon Pat sekä Pat, vanhan kartanon valtiatar.

Nyt ruokaa laittamaan ja sen valmistusta odottaessani voisin vaikka...ripustaa pyykit lukea...