Painajaismaisesta vankeudesta astuin passiiviseen unimaailmaan: olin unohtanut menneisyyteni. Lääkärini ehdotti, että terapiana kirjoittaisin elämästäni. Jotta siihen pystyisin, äidin olisi verestettävä muistoni. Lähdimme neljän kuukauden matkalle elämäni neljäänkymmeneen unohtuneeseen vuoteen. Hitaasti tämä kirja sai muotonsa. Hitaasti opin jälleen vaeltamaan, niin etten väsynyt kesken kaiken. Kun muistot heräsivät eloon, heräsi myös uusi halu aloittaa elämä uudelleen.Helen Rose Veare oli lähetystyöntekijänä Kongossa kun hänet vangittiin. Hän ja monet muut lähetystyöntekijät olivat viisi kuukautta Simba-sissien vankina. Trauma tapahtuneesta oli syvä eikä hän meinannut löytää tietään takaisin elämään.
Tämä kirja on katsaus Helen Rose Vearen elämään. Mikä sai hänet lähtemään Kongoon ja antamaan elämänsä ja kaikkensa rakastamansa kansan hyväksi. Helen Rose Veare kirjoittaa myös hyvin rehellisesti omasta elämästään, kivuistaan ja kivikoisista poluistaan, joita pitkin hänen oli pitänyt kulkea siihen päivään asti. Hän ei tee itsestään pyhimystä vaan kertoo rehellisesti omista heikkouksistaan ja vioistaan. Ja kuinka Jumalan armo ja rakkaus on niitä kaikkia suurempi.
Suosittelen luettavaksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti