Kuluneeseen kahteen viikkoon on mahtunut paljon.
Kuten vaikka yksi murtunut käsi. Esikoinen oli potkulautailemassa, yritti jotain pientä hyppyä, mutta menettikin tasapainonsa ja kaatui. Seurauksena kyynärpäästä luu murtunut ja hermo vaurioitunut, joten käsi kipsissä toukokuun puoleen väliin asti. Ihailen kyllä kuinka lapset jatkavat elämäänsä kaikesta huolimatta. Me aikuiset kai surkuttelisimme kohtaloamme ja miettisimme mistä kaikesta jäämme paitsi. Mutta ei ainakaan meidän esikoinen. Hän päätti opetella kirjoittamaan vasurilla (kun se kirjoituskäsi eli oikea on poissa pelistä), nauttii saamastaan huomiosta ja on oppinut uskomattomalla vauhdilla toimimaan ilman toista kättään. Kekseliäisyys huipussaan.
Kahteen viikkon mahtui siskoni ja kuusiviikkoisen tyttärensä vierailu meillä ja oli kyllä ihana viettää aikaa tuon nyytin kanssa. Enkä saanut edes vauvakuumetta vaikka mies sitä niin pelkäsi ;) Vierailu huipentui siskon sairastuessa mahatautiin ja minä sitten hoidin vauvaa ja siskoa. Ei mennyt ehkä suunnitelmien mukaan, mutta selvittiin.
Kahteen viikkoon mahtuu kohtaaminen sisiliskon kanssa.
Eräänä kauniina aurinkoisena päivänä ajattelin istuskella hetken aikaa takapihan portailla nauttimassa auringosta. Jonkun aikaa siinä istuttuani satuin vilkaisemaan takavasemalle ja näin liikettä. Se oli sisilisko ja minä hyppäsin erittäin nopeasti ja ketterästi ylös (kiljuen tietenkin) ja ennätysvauhtia sisälle. Mies väitti sisiliskon menettäneen luultavimmin häntänsä kohtaamisessamme, pelästyi sekin kiljuvaa naisihmistä melkoisen paljon.
Kahteen viikkoon on mahtunut myös kiitettävä määrä stressiä koulujuttujen suhteen. Viimeisiä päiviä viedään ja deadlinet painaa päälle. Enää työnäytteen viimeiset viilaukset jäljellä ja sitten sekin on tehty. Ja sitten helpottaaa. Saattaapi vain tämän rutistuksen jälkeen olla hetken aikaa tyhjä olo ja mietin että mitä ihmettä sitä nyt tekisi..
Kahteen viikkoon tulee vielä mahtumaan matkani Venäjälle. Lauantaiaamuna lähdetään matkaan ja kotiin palailen tiistaina. Sitä odotellessa siis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti