Jussi Jokisaari haastaa lukijaa elämän tärkeimmän valinnan ääreen. Suomalaiset kertovat avoimesti, miten he ovat kokeneet Jumalan apua ja johdatusta. Helposti lähestyttävä teos avaa lukijalle kuvaa Jumalasta, joka on lähellä ihmistä arjen keskellä.Hyvä kirja. Kattava otanta erilaisia ihmiskohtaloita, joita yhdistää yksi asia. Jumalan apu kaikkien koettelemusten keskellä.
Koen hieman haastavaksi kirjoittaa hengellisestä kirjasta lukupäiväkirjaan. Siis siinä mielessä, etten voi arvioida sitä kaunokirjallisena tekstinä koska ei ole sitä. Se ei ole opetuskirjallisuuttakaan joten en voi arvioida sitä siltäkään kantilta. Se on kokoelma otteita 12 ihmisen elämästä, siitä kuinka he ovat kohdanneet Jumalan elämässään. Sitä en voi koskaan lähteä arvioimaan, sillä omasta kokemuksestani tiedän että Jumala voi, ja paljon.
Jotain kritisoitavaa kirjasta kyllä löytyy.
En ymmärrä miksi yhdessä tekstissä oli pitänyt käyttää peitenimiä. Mielestäni se vie hieman uskottavuutta. Ja yksi teksti jäi hyvin ympäripyöreäksi. Herra on ollut hyvä kaikissa elämäni kokemuksissa ja pitänyt huolta kun on ollut vaikeaa. Varmasti totta, mutta mitä se antaa lukijalle?
Kirja on kuitenkin tarkoitettu sellaiseksi että lukija saa siitä itselleen jotain. Jos on halunnut kertoa oman tarinansa tässä kirjassa niin miksi sitä ei voi sitten kertoa kunnolla? En tarkoita että pitäisi mässäillä yksityiskohdilla ja menneisyydessä tapahtuneilla asioilla, mutta se että antaa itsensä likoon antaa teksteille myös kosketuspintaa. Lukija saa niistä enemmän.
Sanotaanko näin että uskovaiselle tämä on hyvä kirja sen vuoksi että muistaisimme että kyllä Jumala tekee ihmeitä tänäkin päivänä. Ja sellaiselle lukijalle joka ei usko edes Jumalan olemassaoloon tämä kirja on hyvää luettavaa siksi, että nämä "kertomukset" ovat faktaa, ihmiset esiintyvät niissä omilla nimillään ja voivat vakuuttaa kaiken tapahtuneet juuri näin. Epäilevälle lukijalle voi joskus olla hyötyä lukea myös tämä näkökanta asioihin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti