Silloin kun vein viisumihakemukseni minulle lupailtiin tämän viikon maanantaita, mutta suositeltiin soittamista etukäteen, siitä kun ei aina tiedä kuinka kauan kestää, että viisumi on valmis.
No, maanantai tuli ja meni enkä soittanut enkä siis myöskään ilmaantunut toimistolle yllättäen. Tänään minulla oli vapaapäivä ja käytyäni esikoisen kanssa sairaalalla ENMG -tutkimuksessa katsoin, että olisi sopiva sauma lähteä junailemaan Helsinkiin. Ajattelin, että soitan kyllä vielä ennen sinne menoa, jottei tule turhaa käyntiä. Satuin sitten olemaan juna-asemalla niin, että muutaman juoksuaskeleen avulla ehdin aikaisempaan junaan ja kello oli silloin 9.50. Matkatoimisto aukesi kymmeneltä ja lipun leimattuani otin puhelimen ja soitin. Ja kuulin, että viisumi on valmis vasta huomenna.
Että silleen. Istuin junassa eikä mitään syytä matkustaa Helsinkiin.
Matkustin silti.

Suomalaisen kirjakaupan outlet-myymälästä löytyi monia kiinnostavia kirjoja halvalla, mutta tällä kertaa päädyin ostamaan vain kaksi. Alice D. Domar, Alice Lesch Kelly; Onnellinen sellaisena kuin olet. Kuinka irtaudut täydellisyyden tavoittelusta. Hyvää luettavaa kaltaiselleni perfektionistille. Muutamia lukuja mainitakseni tässä muutama: Miksi en kykene tekemään kaikkea oikein? Mitä oikein ajattelin? Ylistä kauneuttasi, älä vikojasi. Tee rauha villakoirien kanssa. Löydä ilo ihmissuhteista. Nauti epätäydellisestä vanhemmuudesta. Lopeta päätösten vatvominen.
Vaikuttaa lupaavalta, toivottavasti myös on hyvä!
Toinen kirja on Pirjo Alajoen Naiseus vedenjakajalla. Kristillinen näkökulma feminismiin. Tämä on oikeasti tosi mielenkiintoinen aihe ja innostuin feminismistä aiheena viime keväänä lukiessani Simone de Beauviorin Toisen sukupuolen.
Samalla reissulla tilasin itselleni myös kirjallisuusterapiaa käsittelevän kirjan, joka pitäisi tulla sitten viikon sisällä. Huh..ja joskus vielä ehtisi lukeakin kaiken!
Ostelinpa vielä huivin ja pitkät sormikkaat (melkein kyynärtaipeisiin ulottuvat!), jotka ovatkin loistavat sellaisten epäluonnollisen pitkien käsien haltijalle kun kaikki hihat yleensä ovat liian lyhyitä ja talvella paleltuu kädet...hassuilta ne kyllä näyttävät ;) (Hanskat, ei kädet. Tai ehkä nekin...)
Lounastinpa vielä ukkokullan kanssa ennen kuin ostin kahvin mukaani ja suuntasin kohti kotikontuja.

Mutta olen päättänyt, ettei tämänpäiväinen ollut huono käänne. Olisin kyllä voinut olla aamupäivän kotona ja ahkeroida koulujuttuja, mutta vietinpä aikani vähän rennommin, sain hyviä kirjoja, näin ukkokullan kesken päivän, mikä oli ehkä ihan hyvä juttu aamun kinastelun jälkeen...ja mitä vielä? Sellaista sattuu. Maanantaina kun viisumini haen aion kyllä tehdä pikareissun ilman shoppailuja. Saas nähdä miten käy...

Nyt on pesue kasassa ja odotellaan raskaan työn raatajaa kotiin. Vielä pitäisi itse asiassa lueskella koulujuttuja, tehdä ruokaa, laittaa pyykkiä ja pakata. Huomenna meinaan suunnataan viikonlopuksi pohjanmaalle äiteen hoteisiin..

Luettua.

Viime viikon kirjastoreissulla pitkästä aikaa kiertelin muuallakin kuin lasten osastolla ja käsiin sattui Elisabet Ahon uutuuskirja Sisar.

Olen viimeisen puolivuotisen paneutunut tiiviisti Venäjään, sen historiaan ja nykypäivään, joten Suomen historiaa käsittelevä kirja oli enemmän kuin tervetullut. Ja tämän lisäksi erittäin mielenkiintoinen.

Kirja käsitteli Suomen itsenäistymisen jälkeistä aikaa, kun kansa toivoi itsenäistymisen tuovan maahan rauhan ja vakauden, mutta alkoikin sisällissota punaisten ja valkoisten välillä. Tapahtumia katsotaan diakonissojen silmin ja siihen nivoutuneena kehittyvät myös mielenkiintoiset henkilöhahmot.

Ahon tyyli kirjoittaa on kaunis. Tämä oli sellainen lukunautinto, jossa elää itse tarinaa mukana eikä vain lue sitä kirjan sivuilta. Voipi olla että on vain minun tapani lukea eivätkä toiset saa tuota kokemusta tämän, tai minkään muunkaan, kirjan kautta, mutta kertoo kuitenkin jotain kirjasta.

Kirja jätti myös innostuksen lukea muutakin Ahon tuotantoa läpi, joten kulku käy taas kohti kirjastoa..

...

Nyt perunakattilaa katsomaan ennen kuin saadaan suoraan muhennosta keitettyjen perunoiden sijaan.