torstai 28. kesäkuuta 2012

Lukupäiväkirjaan

Birger Thureson; Inkerin Lilja

Saksalaisten etulinjan vyöryessä kohti Inkeriä ja Leningradia kesällä 1941 venäläiset kuljettivat Rönölän miesväen työleireille Siperiaan. Silloin erosivat myös Suomalaisen perheenjäsenten tiet - isä-Antti vietiin, muut jäivät. Samalla alkoi perheen naisväen evakkotaival. Ensin kymmenien tuhansien muiden tavoin Suomeen. Myöhemmin pako jatkui Ruotsiin, kalastusaluksen lastiruumassa yli Pohjanlahden.
Kirja oli koskettava ja luin sen melkein yhdeltä istumalta kesälomareissullamme. Se kertoi asiasta, joka on ollut itselleni hyvin kaukainen ja vieras; inkeriläisistä ja heidän kohtalostaan. Juurettomuudesta. Ihmiset ympärillä kysyvät ovatko he venäläisiä vai suomalaisia. Itse he kokivat olevansa inkeriläisiä.
Kirja on selviytymistarina, mutta ennen kaikkea se on kertomus Jumalan huolenpidosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti